Ranska on oikea valinta myös verotuksen suhteen, sillä se on ainoita Euroopan maita, joiden kanssa Suomella ei ole lähdeverosopimusta. Tämä tarkoittaa, että Ranska verottaa maassaan asuvat suomalaiset ja Suomi vastaavasti ranskalaiset omien verolakiensa mukaan. Sen sijaan valtioiden välillä on sopimus päällekkäisen verotuksen estämiseksi.

Ranskassa työssäkäyvien palkkatuloverotuksen taso on jonkin verran Suomea edullisempi ennen muuta lapsiperheiden kohdalla. Eläkeläisten osalta ero sen sijaan on hyvin tuntuva ja Ranska siten eläkeläisille Suomea huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Jo tässä yhteydessä todettakoon kuitenkin, että Ranskan verotukseen ovat siirrettävissä vain yksityissektorilla ansaitut eläkkeet. Kunnan ja valtion eläkkeisiin kohdistuva 35 % lähdevero ulkomailla kirjoilla olevien suomalaisten kohdalla on tehokkaasti estänyt näiden eläkkeiden siirron.

Muutos tässä suhteessa saattaa olla tulossa, sillä Euroopan komissio on kiinnittänyt huomionsa tähän epäkohtaan, joka asettaa ulkomailla pysyvästi asuvat julkisen sektorin eläkeläiset eriarvoiseen asemaan suhteessa kotimaassa asuviin. Se katsotaan EY-sopimuksessa kielletyksi välilliseksi syrjinnäksi, ja haaste Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen uhkaa ellei Suomi pikaisesti muuta verolainsäädäntöään tältä osin.

Mistä ennakkotietoa?

Tämä kirjoitus perustuu omakohtaisiin kokemuksiin syyskuulta 2002 ja maaliskuulta 2003. Tiedot on tarkistettu alkuvuodesta 2005. Jokaisen verotuksensa siirtoa suunnittelevan kannattaa kuitenkin aina tarkistaa kulloinenkin tilanne etukäteen oman Suomen asuinpaikkakuntansa verotoimistosta tai Helsingin veroviraston kansainvälisestä yksiköstä.

Ranskassa perheverotus eikä ennakkopidätystä

Ranskan verotus ei ole yksilöverotusta kuten meillä, vaan perheverotusta, mikä jo sinänsä suosii perheitä ns. sinkkuihin verrattuna, sillä Ranskassa aviopuolisoiden tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella.

Verotuksesta löytyy tietoa netistä Sivuilla löytyy linkki Calculez votre impôt 2005, ja klikkaamalla saa esiin verolaskurin, jolla pystyy itse vuositulon ja perhesuhteiden pohjalta laskemaan oman verotuksensa.

Ranskassa jokainen joutuu itse huolehtimaan omien verojensa maksusta, sen paremmin työnantaja kuin eläkelaitoskaan ei peri tuloveroa. Maksamiseen tulee siis itse varautua, ja se tapahtuu jokaiselta verovuodelta jälkikäteen 1-3 kertaa vuodessa. Veronmaksukuukausia ovat helmi-, touko- ja syyskuu, maksupäivä aina 15. päivä.

Verot maksetaan perinteisesti sekillä, joka postitetaan tai viedään verotoimistoon. Uusi tapa on suoraveloitus (katso Pankkipalveluista), joka on kätevä etenkin tulojen ollessa säännöllisesti samat. Nykyisin verojen maksamista voi yrittää myös verkon kautta.

Veroilmoitukset tehdään helmi-maaliskuussa.

Työsuhteessa olevilta työnantaja perii veron lisäksi sotumaksun, työttömyysvakuutus- ja eläkekassamaksun, yhteensä n. 20 - 22 %. Tästä syystä palkkaverotuksen tasoero Suomeen verrattuna jää melko pieneksi, palkan suuruus ja perhesuhteet kuitenkin vaikuttavat asiaan.

Eläkkeistä ei työsuhdesidonnaisia sosiaaliturvan maksuja sen sijaan makseta lainkaan, eläkkeiden vero määräytyy vain niiden tason mukaan, ja on suomalaisittain melko hyvienkin eläkkeiden kohdalla n. 10 - 11 % eli Suomen kireään eläkeverotukseen verrattuna todella matala.

Suomi ryhtyi vuoden 2004 alusta verohallituksen päätöksellä perimään Ranskassa vakinaisesti asuvien ja tänne veronsa maksavien eläkkeistä 1,5 % suuruista sairausvakuutusmaksua. Veron perii käytännössä ao. työeläkelaitos ja se koskee niin työeläkkeitä kuin niitä mahdollisesti täydentäviä vapaaehtoisia lisäeläkkeitä.

Perintövero vaihtelee Ranskassakin

Veron määrään vaikuttaa perinnön suuruuden lisäksi sukulaisuussuhde. Lievimmin verotettavaan ryhmään kuuluvat leski, omat lapset ja vanhemmat. Heillä suomalaisittain normaalin perinnön prosenttihaarukka on 5-20. Isoista perinnöistä verotetaan 30-40 prosenttia. Kaukaisilla sukulaisilla ja ulkopuolisilla prosentti on määrästä riippumatta 60.

Tuloverotuksen siirto Suomesta Ranskaan

Ranskaan työhön lähtevän verotus siirtyy työ- ja asuinpaikan muutoksen myötä luontevasti, ja ennakkopidätys Suomessa lakkaa suomalaisen palkkatulon loppuessa.

Eläkeläisen kohdalla kaikki on toisin. Ennakkopidätys Suomessa maksettavasta eläkkeestä jatkuu maastamuutosta huolimatta siihen saakka kunnes verottajalla on vaaditut dokumentit Ranskan verottajalta. Vasta silloin verottajalta lähtee asianomaisen eläkevakuutusyhtiöön ilmoitus verotusoikeuden siirtymisestä Ranskalle ja 0-pidätysprosentista. Suomessa muuton jälkeen perityt verot tosin palautetaan myöhemmin.

Omasta eläkevakuutusyhtiöstä tulee saada todistus eläkettä ja sen määrää koskevista tiedoista mieluiten ranskankielisenä.

Ranskassa verotuksen H-hetki maaliskuussa

Veroviraston leimojen ja allekirjoituksen saaminen onnistuu todennäköisesti vasta ensimmäisen veroilmoituksen tekemisen yhteydessä eli muuttoa seuraavassa maaliskuussa. Ajankohta on hyvä tietää ja pitää mielessä Suomesta muuttoa suunnitellessa. Poikkeuksia maaliskuun käytäntöön on tiettävästi esiintynyt, mutta pääperiaate on, että Ranskaan verovelvolliseksi rekisteröityminen hyväksytään ja toteutuu vasta yhtä aikaa ensimmäisen veroilmoituksen jättämisen kanssa.

Silloin virkailija leimaa ja allekirjoittaa todistuksen Suomen veroviranomaisille. Siinä verotusoikeuden siirtymispäiväksi Ranskalle kannattaa merkitä virallinen muuttopäivä Suomesta, jolloin Suomi palauttaa taannehtivasti tuon päivän jälkeen eläkkeestä perimänsä ennakkopidätyksen. Todistus on syytä toimittaa Suomen verottajalle mahdollisimman ripeästi, jolloin ilmoitus 0-pidätysprosentistä lähtee verottajalta eläkevakuutusyhtiöön.

Ensimmäinen veroilmoitus

Ilmoituksen täyttötilaisuudesta saa myös mukaansa reilun nipun verotusta koskevaa informaatiota, jota löytää halutessaan lisää aiemmin mainituilta internet-sivuilta.

Jatkossa veroilmoituksen voi tehdä netinkin välityksellä.